Kesäherkkuja

Eräs kesän suosikkiherkuistani on letut suolaisella täytteellä. Ja niistä täytteistä ehkä herkuin on savukalatäyte. Tänään kokeilin uutuutena blinien kanssa suosimaani mätitäytettä, vaikkapa juhannuksen kunniaksi. Suolainen letuntäyte on oiva veruke, jolla lettuateriaa voi kutsua ruuaksi. Letut teen täysjyväspeltistä ja laitan taikinaan usein myös pinaattia tai korvaan osan jauhoista mantelijauholla. Täytteen teen näin:

Ainekset:
ruodotonta savukalaa
partajugurttia, kermaviiliä tai ranskankermaa
silputtua tilliä ja kevätsipulin vartta
rouhittua mustapippuria

Savustamme kalaa kotona kätevällä savustimella. Nieriässä on tosi pehmeä maku. Lohi, kuha ja siika toimivat hyvin myös, vaikka viljellyn siian maku on vähän alkanut tympiä. Teen mieluusti lettutäytteen edellisen päivän kala-aterian tähteistä, tällä kertaa kuhasta. Kermaviilin korvaan nykyään melkein kaikessa partajugurtilla ja sitä voi tässä lettutäytteessä olla suunnilleen saman verran kuin kalaa. Ainekset sekoitetaan karheaksi tahnaksi. Nautitaan rapeaksi paistettujen lettujen kanssa mieluiten hyvässä seurassa.

Mäti kaipaa kuohuviiniä! Onneksi löytyi minipullo biodynaamista Meinklangia

Keltaista ja vihreää

No nyt on kuosia kerrakseen! Rusinan housut kaipasivat yläosaa. Vaikka vähän vieroksun kuosien yhdistelyä, niin kukat ja pallot kyllä keskustelevat mukavasti. Apilat on ehkä vähän liikaa! Onneksi värit sentään mätsää.

Leikkelin paidantyyppisen erästä Ottobren (6/2012) kaavaa hiukan hyödyntäen. Alkuperäisestä kaavasta on jäljellä pääntie ja tuo kohta jossa hihat liittyvät vaatteeseen. Myssyn tein jo ennen housuja kesäpipoksi. Sekin on joustofroteeta ja kaava on omani.

Teimme eväsretken rannalle

Kesähousut kesätytöille

Kaapissa maustuu kivoja kuviollisia joustofroteita, enkä osaa mieltää niitä oikein muuhun käyttöön kuin mekoiksi ja huppareiksi. Yleensä yläosa on se kuosillinen ja alaosaksi valitaan siihen sopiva yksivärinen, kun olen vähän allerginen eri kuosien yhdistelylle. Mutta kaksi pientä tyttöä ei kovin montaa hupparia tarvitse ja mekkoja... no niitä on yli oman tarpeen ja ihan pinnistelen etten tekisi koko ajan lisää. Nyt oikein keskityin ja teinkin tyttärille kuviolliset legginssit. Murehditaan sitten myöhemmin että minkä kanssa niitä pidetään. Tulikin aika hassut housut!

Kaavana on melko kapeanmallinen 6/2012 Ottobren Ruusunpuna, koko 92, joka oli sopiva 92- ja 104-kokoisille lapsille. Ainoastaan pituutta lisäsin isommalle ja vyötärön madalsin molemmilta.

Keiju vilahti

Meillä oli kauan odotetut 4-vuotisjuhlat. Nyt vasta ymmärrän kuinka valtava asia syntymäpäiväjuhla voi lapselle olla. Siksi olen hurjan tyytyväinen, että keijujuhlista tuli niin onnistuneet. Pidän juhlaa onnistuneena myös sikäli, että järjestelyt sujuivat melko kiireettömästi ja hyvissä tunnelmissa. Vaikka panostettiin, tehtiin vain se mikä jaksettiin. Juhliin oli kutsuttu vain lapsivieraita sekä kummit ja isovanhemmat. Sää oli lämmin ja aurinkoinen, joten juhlaa vietettiin enimmäkseen ulkona.

Juhla alkoi ulkona, retkiviltillä kerrotulla tarinalla, joka johdatteli pienet juhlijat keijupolulle. Polulla piti astua portista, tasapainoilla, tanssia ja tiheänkin pensaikon läpi selviytyä. Lopusta löytyi sateenkaari ja sen alta kristalliaarre!

Ruokalistan pyrin suunnittelemaan niin,  että ruokaisampi syötävä maistuisi mahdollisimman monelle lapsivieraalle ja että makeita  herkkuja ei olisi liikaa. Synttärisankarin toiveesta nallekarkkeja oli kuitenkin kulhossa tarjolla. Aikuisia ei oltu pahemmin huomioitu tällä kertaa.

Taateli sai itse koristella perhospiparit, jotka tein peruspiparkakkujen ohjeella, ilman siirappia, ja joulumausteista laitoin vain kanelia ja inkivääriä

Keijusiivet on tehty tällaista ohjetta mukaillen (siis oikoen) ja ne on kiinni mekossa neppareilla. Käyttämäni rautalanka oli liian ohutta ja meinaankin vielä vähän vahvistaa siipiä jämäkämmällä rautalangalla.

Kukkasämpylät & voi

Mekon kaavana on mekkoraamattuni Mekkotehtaan Katariina. Katariinaa oli minusta työlästä ommella, kun jokainen kuminauhanpätkä rypytetään erikseen. Helman keijuröyhelöt ovat oma sovellukseni. Keijuasun satiini ja tyllit EK:n palalaarista ja helman organza oman kaapin kätköistä.

Appelsiinisuklaakakun teki äitini ja tiiminä kuorrutimme sen  vähän vatkatulla suklaa-kermasekoituksella ja orvokeilla

Keiju kerää kukkia koriin

Ystävälle paita

Tein paidan ystävälleni hänen toiveidensa mukaan yhdessä valitsemastamme kankaasta. Tuo Soulbird-kangas on todella pehmeää luomupuuvillatrikoota ja se on tilattu Ikasyriltä. Kaavoja ei ollut joten lopputulokseen tuli vähän yllätyksiä ja käänsin pääntien noin kolme kertaa ennen kuin se tyydytti minua ja paidan omistajaa. Minulla on moniväriraitainen villapusero, jonka tämä ystäväni on neulonut ehkä joskus 15 vuotta sitten toiveideni mukaan ja se on edelleen lempivillapaitani.

Kevätjuhlamekko

Blogin päivitys on ollut pienellä tauolla, koska viimeksi kuvien lataaminen oli raastavan hankalaa, enkä ole synttärikiireissä ehtinyt kokeilla bloggerin toimivuutta. Siispä nyt muutama takautuva postaus kuun vaihteesta.

Jostain syystä päiväkodin kevätjuhlaan sopii mielestäni parhaiten valkoinen. Pikasurautuksena syntyi Taatelille entisestä pellavahameestani tällainen, niinikään Mekkotehtaan Orelma-kaavaa melko tarkkaan noudattaen. Kokonaisuuteen kuuluu hihaton aluspaita entisestä trikoopaidasta ja vanhanajan alushousut pehmeästä tynnyliinasta leikeltynä. Ilmaiset ainekset siis.

Pitsin alapuolinen osuus helmasta oli alkuperäiseen hameeseen laskoksille ommeltu ja halusin jättääkin sen niin, joten helman osalta en voinut kaavaa noudattaa. Niinpä se ei kaareudu yhtä kauniisti kuin kaavan mukaan täytyisi.