Ruusukaalipaistos

Saimme taannoisella Amerikanreissullamme osallistua ihan oikealle ja erittäin runsaalle Kiitospäivän aterialle. Ihastuin ruusukaalipaistokseen, etenkin kun siihenastinen kokemukseni ruusukaaleista oli ollut hieman tympeä ja kitkerä. Ilmeisesti raaka-aineen tuoreudella on ratkaiseva merkitys tässäkin. Kehitin kokemuksen perusteella oman yksinkertaisen reseptini. Hesarissakin oli samantapainen ohje, joten en tunne oloani kovin originelliksi.

Minä teen suunnilleen näin:

300-500g ruusukaaleja
1-2rkl voita
1/2-1dl kuivattuja karpaloita
ripaus suolaa ja reilu loraus vaahterasiirappia tai hunajaa


Perkaa ruusukaalit ja halkaise ne pitkittäin puoliksi tai neljään osaan. Laita voihin hautumaan n. viideksi minuutiksi. Heitä sekaan kuivatut karpalot ja vaahterasiirappi anna siirapin karamelisoitua muutama minuutti. Mausta suolalla. Ruusukaalit voi myös esikypsentää höyryttämällä hetken mutta minä hyppään mieluusti yli sen työvaiheen.

Ruusukaalihauduke sopii monen ruuan kaveriksi. Tällä kertaa paahtopaisti ja pippurikastike.

Tuosta nappasimme mukaan yhden kaalitertun ja se oli tuore!

Riine-mekko sametista

3,5-vuotias tyttäreni elää intohimoista mekkovaihetta. Aiemmin ajattelin, ettei kaksi tyttöä tarvitse kovin monia mekkoja, kun synttäreitä ja muita juhlia on melko harvoin. Olinpa väärässä. Ihan tavallisena päivänä voi tarvita jo monia mekkoja! Tuumasta toimeen siis. Mekkotehtaan innoittamana olen kunnostautunut hankkimalla hurmaavan Mekkotehdas-kirjan ja kasan puuvilloja. Tämän ensimmäisen mekon tosin tein ohuesta sametista. Talvimekoksi siis. Napit tyttö itse valitsi joskus Eurokankaasta, kun tästä mekosta tai kankaasta ei ollut tietoakaan. Silloin epäilin tuleeko niille koskaan käyttöä, mutta tähän ne sopivat nyt mainiosti. Mekko odotteli pari viikkoa leikattuna ja puoliksi ommeltuna sopivan pitsin löytymistä. Tätä oli helppo ja mukava ommella. Sormet syyhyävät nyt ryhtyä seuraavan mekko-ompeluksen kimppuun.

Sydäntaskumekko

Tein velourmekon pienemmälle tyttärelleni koossa 92. Löysin Ottobresta kaavan, jota muokkasin vähän. Jätin pois ohjeessa olleet pyöreät taskut ja laitoin tilalle yhden sydämen muotoisen. Takakappaleen tein ilman keskisaumaa, kun se ei ollut tarpeen enää tuon taskumuutoksen jälkeen. Resoreissa on sekä ruskeaa että pinkkiä lähinnä koska en osannut päättää kumpaa väriä laittaisin.

Lopputulos on aika leveä ja lyhyt, siis pitkä käyttöikä. Aivan iloinen ja pehmoinen mekko pidettäväksi sukkahousujen tai farkkujen kanssa. Ja mikä tärkeintä: aarteille on tasku!

Helppo parsakaalipasta

Tämän ohjeen toi ystäväni vuosia sitten vaihto-oppilasvuodeltaan Venetsiasta. Ohje on supernopea ja helppo. Valmistusaika 12min. Kaikki ainekset ovat luomua, paitsi juusto.

n. yksi parsakaali
80-120g pastaa/syöjä
1/2-1dl oliiviöljyä
n.2-3 valkosipulinkynttä
suolaa ja pippuria
(parmesan-juustoa)

Pilko parsakaalin varsi ja laita se runsaaseen, kiehuvaan suolaveteen. Lisää hetken päästä pasta ja parsakaalin kukinnot. Tee pastan kiehuesssa kastike. Purista valkosipulinkynnet esim lasiin ja mausta suolalla, kaada lopuksi päälle öljy. Parsakaali saa kypsyä pehmeäksi, pastaan saa jäädä pureskeltavaa. Valuta siis pasta&parsakaali siivilässä kun pasta on al dente. Kaada tarjoilukulhoon ja sekoita kastike joukkoon. Annosten päälle voi ripottaa pippuria ja jotain kovaa juustoa raasteena tai lastuina jos sellaista sattuu löytymään. Meiltä löytyi tällä kertaa vain aitoitalialaista pastajuustojauhetta...

Ensimmäinen päivitys

Minkä ikinä voisin laittaa kauan suunnittelemani blogin ensimmäiseen päivitykseen? Sitä ihmetellessä tervetuloa lukemaan blogiani, jonka aiheet tulevat pyörimään pääasiassa arkisen luovan toiminnan ympärillä.

Kuvassa valmisteilla oleva nimikyltti lastenhuoneen oveen. Materiaaleina kummeilta saadut puukirjaimet,  uusiokäytössä oleva vanerilevy ja Stockmar-vesivärit.